Arjen voimavarat syksyn puskiessa päälle

Syksyn (ja yhden ”pikku” virustaudin) puskiessa päälle on entistä tärkeämpää löytää arjesta niitä voimavaroja.

Kun syksy ja case K painavat päälle yhä isommin, on lähes pakko saada oma ”selviytymismood” päälle. Mihinkään syvään suohon en todellakaan haluaisi nyt upota, koska sieltä käsin moni asia on niin paljon hankalampaa ja elämä on kieltämättä raskaampaa.

Olen onneksi viime vuosien aikana löytänyt muutamia keinoja, joiden avulla pidän itsestäni ja jaksamisestani huolta.

Osa näistä asioista on jopa vaatinut tietynlaista opettelua ja sen armollisuuden tajuamista. Ei arjen voimavaroja voi suorittaa. Silloinhan ne eivät anna voimaa, vaan vievät sitä. Se ei kuitenkaan ole arjen voimavarojen tarkoitus.

Arjen voimavarat juuri nyt

Kun aloin näitä voimavarojani miettimään, on niitä ilahduttavan paljon. Loppujen lopuksi pieniä asioita, mutta niin iso merkitys hyvinvoinnilleni.

Kerron tässä kuusi itselleni tärkeää voimavaraa, lopuista varmaan saisi toisenkin postauksen 😁

1. Liikunta. Eri muodoissa. Lihaskunto, pyöräily, kävely, hölkkä… Enemmän toki olisi hyvä olla myös venyttelyä ja liikkuvuutta, mutta näillä nyt mennään. Tuntuvat mielekkäimmiltä itselleni tällä hetkellä.

Joogaa kokeilin alkuvuodesta muutamia kertoja ja se oli ihanaa! Valitettavasti en ole saanut aikaiseksi mentyä uudelleen tunneille asti ja omissa oloissa en saa sitäkään vähää aikaiseksi 😁

2. Ulkoilu. Raikas ilma! Auringonsäteet on ihana päästä hyödyntämään varsinkin näin syksyllä, mutta ei se pimeys ja vesisadekaan huono ole! Siinäkin on oma tunnelmansa ja oikeanlaisten varusteiden kanssa syyssateet ei paljon haittaa. Toki se oma fiiliskin vaikuttaa.

Tärkeintä on, ettei koko päivää kökkisi pelkästään sisätiloissa. Jo pienikin happihyppely auttaa. Kunhan saa hengittää raikasta ulkoilmaa. Jos vielä pääsee ihan luontoon, esimerkiksi metsään tai veden äärelle, aina vain parempi!

3. Lepo. On hyvä olla iltoja arjessakin, kun vaan rötvää sohvannurkassa tekemättä koko ajan jotain. Viikonloppuisin ottaa aikaa päikkäreille ja iltaisin käy suht ajoissa nukkumaan. Kotityöt ja työt kun eivät tekemällä lopu, joten se itselle annettava lepo on todella tärkeää.

On myös tärkeää mahdollistaa itselleen niitä niin sanotusti ”tylsiä hetkiä”, koska niissä hetkissä sitä antaa aikaa ja huomiota erilaisille tunteilleen sekä ajatuksilleen. Voi paremmin saada tietää, mitä itselle kuuluu. Niin kuin oikeasti. Lisäksi tylsät hetket ruokkivat luovuutta ja mielikuvitusta.

4. Läheiset ihmiset, joihin vahvasti liittyy yhteydenpito, asioiden ja ajatusten purkaminen, huumorintaju, yhdessä kulkeminen. Osan kanssa ollaan fyysisesti ja henkisesti lähellä, osan kanssa fyysisesti etäällä, mutta henkisesti läsnä. Ne omat, rakkaat turvaihmiset, joihin sisältyy perhe ja läheiset ystävät.

Näin koronan tuoman etätyöskentelyn aikana on myös tärkeää pitää yhteyttä omiin työkavereihin ja päästä heidänkin kanssaan puhumaan muista kuin pelkästään työasioista. Yhdessä nauraminen ja vitsien heittäminen piristää etätyöpäiviäkin.

5. Ravinto. Oleellinen asia omassa jaksamisessani. Riittävästi ja itselleni sopivaa ravintoa, niin koneistossa on virtaa. Oma ”ruokaympyräni” sisältää myös herkkuja kohtuudella, mutta tärkeintä on syödä päivän aikana säännöllisesti ja pitää huoli, ettei koko päivä mene esimerkiksi pelkästään tyyliin pizza- ja herkkulinjalla. Tämä ainakin itselleni kostautuu mahakipuna ja turvotuksena 😁

6. Positiivisten asioiden löytäminen. Vaikka mulla oikeasti on niitä todella huonoja päiviä ja jopa viikkoja (jotka eivät ”isolle yleisölle” näy), jolloin olen alamaissa, ärtynyt, itkuinen enkä ajattele itsestäni kovinkaan kauniisti, löydän kuitenkin monista asioista hyviä puolia.

Olen huomannut, että monet joskus aiemmin minua ärsyttäneet, ne jotkut pienet ärsytyksen aiheet eivät enää saa mulle aikaan sitä ärsytystä isossa mittakaavassa. Pääsen nopeammin siitä ärsytyksestä yli, mutta näiden tilalle on tullut tiettyä turhautumista ja kapinahenkeä monia muita asioita kohtaan.

Silti. Lähes aina löytyy myös niitä hyviä puolia, hyviä asioita. Joskus purnaan asioista huolella, mutta vastapainoksi luon ympärilleni myös rauhaa ja tsemppihenkeä. Löydän ympäriltäni paljon hyvää, kaikesta huolimatta. Tämä on yksi niistä asioista, joita en halua itseltäni menettää ja kadottaa.

Siksikin on tärkeää pitää itsestään huolta.

Näiden voimavarojen avulla siis kohti kaamosta!

Rakkaudella Henna

3

Ajatuksen flowta, kadonneen kirjoitusinnon takaisin kutsumista

Viikot ovat nykyään arjen pikakelausta ja vuodenajat vaihtuvat lähes lennosta. Samalla sitä yrittää hakea ajatuksen flowta tekstiksi asti ja kutsua kirjoitusintoa takaisin.

Olen yrittänyt löytää sellaista niin sanottua kirjoituksen flowta, mutta valitettavasti arki kaikkinensa on vienyt sen kaiken inspiraation, että saisin mitään pidempiä tekstejä aikaiseksi. Itse kun en yleensä tykkää hinkata päivätolkulla yhtä tekstiä, vaan yksi teksti syntyy muutamassa tunnissa.

Ne hetket, kun olisi ollut luova olo ja olevinaan aikaa, ovat olleet niin lyhyitä, etten ole edes jaksanut miettiä pidemmän tekstin kirjoittamista. Inhoan, jos hyvä flow keskeytyy ja teksti jää odottamaan ”parempaa hetkeä”, jota ei välttämättä lähiaikoina ole tulossa. Silloin se tekstin ajatus ja tunnekin saattaa kadota. Kun en kuitenkaan kirjoita mitään ammattimaisia artikkeleita, joita varten pitäisi tehdä isompaakin taustatyötä. Kirjoitan tunteella, harrastepohjalta.

Joskus mietinkin, miten toiset bloggaajat ja sisällöntuottajat jaksavat aloittaa ”toisen työpäivänsä” iltaisin lasten käytyä nukkumaan, koska itse olen tuolloin aivan poikki. Hatunnosto siis heille kaikille ❤

Julkaisukammo, häpeä teksteistäni

Aktiivisempi olen ollut instan puolella, jossa kauniiden kuvieni lisäksi jaan erilaista pohdintaa elämästä ja ihmisten käyttäytymisestä sekä omista tunnekokemuksistani ja oivalluksistani. Instassa olen nyt oikeasti löytänyt sen oman suuntani ja ”ääneni”. Toivon, että tämä suuntaus löytäisi tänne bloginkin puolelle ja pääsisin tietynlaisesta tekstien ”julkaisukammosta” ja (turhasta) häpeästä eroon.

Tiedän, että osittain mun tekstejä ylianalysoidaan ja luetaan ”rivien välistä”. Hakemalla haetaan asioita, joista voisi tulla piikittelemään. Tekstien ylianalysointia ja ”rivien välistä” lukemista saa toki harrastaa, mutta osa teksteistäni ovat kuitenkin omia tunnekokemuksiani, osa kirjoitettu yleisellä tasolla.

Itsehän otan sen tietoisen ”riskin”, kun avaan tunnemaailmaani ja ajatuksiani julkisesti, mutta kaikki se positiivinen palaute julkaisuistani ja antamastani vertaistuesta kyllä jyrää näiden tietynlaisten mielensäpahoittaja-analyytikoiden palautteen yli.

Opettelen olemaan antamatta valtaa muille, aion olla rohkeampi

Saan toisinaan kiitosta siitä, miten rohkea olen tekstieni kanssa. Olen aikanaan kirjoittanut varsinkin vanhan blogini puolella aroista ja isoistakin asioista, erilaisista haastavista tunteista. Olen ollut haavoittuvan avoin. Kuin olisin avannut haarniskani merkiksi muille, että antakaa vain tulla niitä miekan iskuja. Osa toki käyttänytkin tätä mahdollisuutta hyväkseen ja iskuja ihan suoraan vyön allekin on tullut.

Vaikka olen ajatuksissani antanut liikaa valtaa tietynlaisille mielensäpahoittaja-analyytikoille, on sen aikakauden nyt loputtava. Mulla on niin paljon sanottavaa ja kirjoitettavaa, että koen tässä menneen monta kuukautta jopa ihan hukkaan, kun olen pantannut tekstejäni kaikessa (turhassa) pelossa ja häpeässä.

Jatkossa kännykällä kirjoitettuja tekstejä vähemmällä kunnianhimolla

Yhden virheen olen tässä blogiharrastuksessa tehnyt. Olen ollut liian vaativa itseäni ja tuottamaani sisältöä kohtaan. On pitänyt olla mieluummin koneella näpytellyt tekstit, SEO-toiminnot kohdallaan, asiapitoisempaa tekstiä, houkuttelevat otsikot jne. Kuten toki on oltava tietyt asiat kunnossa, jos meinaa lukijoita saada. Nämä kuitenkin ovat sitten nostaneet kynnystäni julkaista yhtään mitään.

Sitä joskus kuvitteli, että tässä voisi päästä pitkällekin, kun vaan tekee lujasti töitä, mutta tosiasiassa mun rohkeus, jaksaminen ja taidot eivät sellaiseen riitä. Sen myöntäminen helpottaa.

Joten jospa tässä nyt vaan palaisi suosiolla siihen aikaan, kun (vanhan) blogini aloitin pian neljä vuotta sitten eli enemmän tekstejä ihan vain kännykällä näpytellen ja vielä enemmän tekstejä sen tunteen palon ajamana.

Taustalla on myös muutamien ihmisten suoranainen kannustus ja tsemppaus sen suhteen, etten oikeasti lopettaisi kirjoittamista.

Instaani on tässä kuukausien aikana syntynyt monia hyviä tekstejä, jotka ihan oikeasti ansaitsevat laajentua myös blogiteksteiksi ja ”pysyvämmäksi jäljeksi” internetin maailmaan, joten aiheita tulevan varalle ainakin on.

Jatkossakaan tämä blogi ei tule sisältämään pelkästään kevyttä kirjoittelua, koska se palo mun sisällä on tarkoitettu paljon enempään.

Kiitos, kun luet ❤

Rakkaudella Henna

P.S. Tämän tekstin näpyttelin kännykällä, samalla kun perheen miespuoliset pelasivat pleikkaria. Tekstin kirjoittamiseen meni aikaa vain tunti eli ei paljon, toinen tunti meni tekstin hiomiseen ja kuvien lisäämiseen.

Koneella itse kirjoittamiseen olisi mennyt ehkä alle puoli tuntia, mutta koneen äärellä saa arjessa istua muutenkin ihan tarpeeksi 😉. Eihän tällaisen ajatuksen virran kirjoittaminen kauan aikaa ota, mutta flown ja inspiraation sekin tarvitsee.

2

Mökkeilyä, hellettä, pitkään nukuttuja aamuja ja ystäviä – niistä oli kesäloma tehty

Se on kiitollisuuden aihe, että edes on kesäloma, palkallinen sellainen. Kesäloma tulee aina tarpeeseen, niin myös tänä vuonna.

Kesälomani alkoi tänä vuonna melko samoihin aikoihin kuin muutamana aiempana vuonna eli kesäkuun puolessa välissä. Olin henkisesti kelien puolesta varautunut sellaiseen ”perus” kesäkuun meininkiin eli alle 20 astetta lämmintä, tuulta ja vettä. Tänä vuonna sainkin yllättyä positiivisesti, kun lämpö helli koko kesäkuun.

Jatka lukemista ”Mökkeilyä, hellettä, pitkään nukuttuja aamuja ja ystäviä – niistä oli kesäloma tehty”5

Koronakevään jälkeen kesä hellii mieltä

Mennyt kevät ei ollut helppo monellekaan. Tuli korona, tuli poikkeustila, tuli eristys, etätyöt, etäkoulu. Oma arki heitti monella ympäri ja piti opetella uudenlaisia tapoja toimia. Tuolloin kevään saapuminen ja pitenevät päivät toivat toivoa ja onneksi tämän poikkeuksellisen kevään jälkeen saapui kesä.

Kevät oli monelle vaikea. Jos jo ennestään ihmisellä oli haasteita mielenterveytensä, talousasioidensa tai ihmissuhteidensa kanssa, saattoi tilanne kevään aikana kärjistyä entisestään. Toiset saattoivat alkaa oireilemaan ensimmäistä kertaa ja tietynlaiset aiemmin ”pinnan alla” olleet ongelmat nousivat pintaan.

Osa säilytti toimintakykynsä, löysi itsestään uusia puolia ja kehitti jatkuvasti jotain uutta projektia. Innostuttiin ruoanlaitosta, käsitöistä, yrttien kasvattamisesta, lasten kanssa askartelusta, kotitreeneistä ja kodin siivoamisesta sekä järjestämisestä lattiasta kattoon.

Osa lamaantui. Oli olevinaan enemmän aikaa, mutta suoriutuminen niistä poikkeusajan normaaleista päivistä vei kaikki voimat. Niin sanottu vapaa-aika meni palautuessa ja tsempaten kohti uutta päivää.

Tuli ahdistukset, epätoivot, itkut, pelko tulevasta ja ”vittu mie en jaksa tällasta paskaa” -olotilat. Kodin seinät kaatuivat päälle.

Osa tuntui löytäneen itsensä ja he lähtivät kulkemaan tiettyä ”henkistä kehityspolkua”, mutta iso osa ei jaksanut. Olikin tärkeää tuolloin muistaa, että oli ihan ok olla väsynyt, mutta myös energinen. Jokainen reagoimme tavallamme, kuten normaalistikin moniin asioihin.

Jatka lukemista ”Koronakevään jälkeen kesä hellii mieltä”

4

Positiivinen palaute ja sen merkitys

Positiivinen palaute voi merkitä toiselle ihmiselle ihan todella paljon. Palaute ei tarvitse olla iso tai kummoinen, mutta se jättää saajalleen hyvän mielen mahdollisesti pitkäksikin aikaa.

Toisille ihmisille positiivisen palautteen antaminen saattaa olla todella vaikeaa. Heidän on helpompi antaa negatiivista palautetta tai kritisoida heidän mielestään huonosti hoidettuja asioita, mutta vaikea kiittää ja kehua, miten hyvin joku asia on hoidettu tai sujunut.

Positiivisen palautteen merkitys toiselle ihmiselle

Jos kokee, että positiivisen palautteen antaminen toiselle on itselleen vaikeaa, kannattaa miettiä asiaa niin, että jo se pienikin positiivinen palaute voi olla toiselle todella iso ja merkittävä asia.

Esimerkiksi. Ihminen on huonosti nukutun yön ja omien stressitilojensa keskellä saanut suoriuduttua kunnialla haastavammasta työtehtävästä. Siinä kohtaa, kun joku antaa palautteena, miten hienosti työ on hoidettu, antaa tämä palautteen saajalle niin paljon.

Verrattuna, ettei kiitosta tule ollenkaan tai korkeintaan joku kommentoi lyhyesti, että olisihan sen toisellakin tapaa voinut hoitaa.

Uskon, että tässä kohtaa positiivinen palaute on se, joka motivoi henkilöä toisellakin kertaa tekemään parhaansa, vaikkei paras mahdollinen vire olisikaan päällä.

Jatka lukemista ”Positiivinen palaute ja sen merkitys”1

On ihan OK, että väsyttää, mutta on yhtä OK olla energinen

Poikkeuksellista arkea on nyt takana (ainakin meillä) kuusi viikkoa ja kyllä väsyttää. Uuteen arkeen hyppääminen tapahtui pienessä hetkessä ja alkoi eristäytyminen lähikontakteista sekä sopeutuminen outoon tilanteeseen.⁣

Olen tässä parin viimeisen viikon aikana havainnut niin itsessäni kuin muissakin ”pienen pientä” turnausväsymystä. Yritämme kuitenkin edelleen pitää sitä tsemppiä ja toivoa yllä. Ja niin pitääkin, mutta tässä kohtaa on myös enemmän kuin OK, jos väsyttää!

Takana on jo monta viikkoa tätä poikkeuksellista arkea. Monessa perheessä alkaa voimavarat olemaan vähissä, myös lapsilla on havaittavissa väsymystä ja turhautumista. On ikävä rakkaita ihmisiä ja ihan sitä tavallista arkea esimerkiksi kaupassakäynteineen ilman koronan pelkoa, harrastuksineen, kyläilyineen ja puistoreissuineen.

On ikävä sitä aikaa, kun ei tarvinnut pelätä tai miettiä, että voinko nyt kaupassa ryystää sitä ulkoilun seurauksena valuvaa räkää sisäänpäin tai yskäistä siitepölyn kutittaessa kurkkua.

Lue myös: Kolmen E:n arki – Etätyöt, etäopiskelu ja eristys

Muista, että sinä kelpaat, vaikka väsyttää

Kaikesta huolimatta on syytä muistaa, että sinä kelpaat!

⁣Sinä kelpaat, vaikka et välttämättömien arkitoimien lisäksi jaksaisi enää mitään muuta. On ihan ok istua sohvalla ja tuijottaa väsyneenä lasten riehumista ympäri kämppää. Ei sinun tarvitse lähteä lenkille tai siivota kotia lattiasta kattoon, jos ei huvita.

Sinä kelpaat, vaikka olisit ahdistunut, surullinen ja kiukkuinen. Vaikka positiivisuudesta on toki hyötyä oman jaksamisenkin kannalta, kuuluu ihmisyyteen ne kaikki tunteet. Niitä tunteita ei pidä tukahduttaa, koska tukahduttaminen sairastuttaa mielen ja kehon. Toki tunteiden säätely sekä niiden ymmärtäminen auttavat pääsemään aina eteenpäin sekä opettavat tuntemaan itseäsi paremmin, mutta on sallittua tuntea kaikkia tunteita.

Sinä kelpaat ja teet varmasti parhaasi omien voimavarojesi puitteissa. Sinä olet supersankari. Hoidat arjen hienosti ja riittävän hyvä kelpaa paremmin kuin hyvin. Riittävän hyvä nimenomaan sinun oman mittapuusi mukaan, ei niin kuin joku toinen sen mieltäisi.

Tämä saa myös näkyä ja kuulua sekä somessa että ystävien kanssa viestitellessä. Aina ei jaksa, eikä tarvitsekaan jaksaa. Ei tarvitse olla ”positive vibes only”.

Lue myös: Positiivinen elämänasenne vs. toksinen positiivisuus

Tarvitsemme toistemme ymmärrystä

Tässä jos missä tilanteessa tarvitsemme ymmärrystä. Ymmärtäkäämme toisiamme ja erilaisia tapoja reagoida. Kaikkien voimavarat tai elämäntilanteet eivät ole samanlaisia. Koemme asiat ja tilanteet eri tavalla. Tähän taas vaikuttaa niin moni asia jo lapsuudesta lähtien.⁣

Ei meille ihan oikeasti samalla kauhalla jaeta lapsuudessa turvallisuudentunnetta tai opeteta tunteiden säätelyä sekä käsittelyä, joilla tällaisia tilanteita voisi kohdata.

Aikuisuudessa voi toki yrittää korjata sitä, mikä on aikanaan rikki mennyt, mutta monella on ollut vaikeaa jo ennen tätä poikkeustilaa ja asioiden käsittely on ollut kesken.

Se on hienoa, jos omat voimavarat auttavat selviytymään tästä tilanteesta ja elämän tasapaino säilyy ympäristön muutoksista huolimatta. Tarvitsemme ihmisiä, jotka seisovat myrskyn puhaltaessa kuin vankat vuoret ja nämä vuoret yrittävät suojata heitä, jotka muuten pyörisivät myrskyn mukana.

Lue myös: Yle Oppiminen – Urheilu vaihtuu olueen, lukeminen ei onnistu – koronayksinäisyys on monelle lamauttavaa, mutta voi tästä seurata hyvääkin, sanoo psykiatri

Energisetkin ihmiset saavat loistaa

⁣Vaikka omat voimavarat olisivat vähissä ja itseään väsyttää, annetaan myös energisempien ihmisten loistaa eikä syyllistetä heitä heidän jaksamisestaan. Toiset lenkkeilevät, siivoavat, leipovat, treenaavat kotona, löytävät neulomisen tai lukemisen ilot ja tämä suotakoon heille. ⁣

Nämä ovat heidän tapojaan käsitellä tätä tilannetta. Osa ihan oikeasti nauttii, jos nyt on enemmän aikaa tehdä asioita, joille ei aiemmassa arjessa ole jäänyt tilaa.

Se, että tätä hyvääkin fiilistä jaetaan esimerkiksi somessa tai ystäville, ei pitäisi olla keneltäkään pois. Nyt on havaittavissa sitä, että hieman katkerasti aletaan syyllistämään, kuinka esimerkiksi muiden liikuntapäivityksistä tulee huono olo, kun ei itse jaksa liikkua yhtään.

Näitä liikuntapäivityksiähän ei tehdä siksi, että niiden olisi tarkoitus syyllistää ketään. Halutaan tuoda esiin sitä, miten se itselleen sopiva liikunta oikeasti tuo hyvän olon ja helpottaa omien tunteiden käsittelyä. Samalla nämä mahdollisesti voivat motivoida toisia.

Toki jatkuvalla puuhastelulla ja tietynlaisella mukamas energisyydellä voi olla ihmisestä riippuen myös varjopuolensa. Osa saattaa tällä tavalla paeta niitä vaikeampia tunteita, kun ei ole jaksamista tai osaamista kohdata niitä.

Lue myös: Monna Treenaa – Miksi nähdään niin usein vain joko tai?

Me Naiset – Puuhasteletko jatkuvasti jotain? Se voi olla ansa mielenterveydelle, sanoo psykoterapeutti – kysy itseltäsi yksi paljastava kysymys

Omien tunteiden tunnistaminen, viisas hiljaisuus

Voin kuitenkin tähän kohtaan antaa pienen vinkin, jota itse käytän viestitellessä ihmisten kanssa tai somea selatessani. Kun (huom. nimenomaan KUN) vastaani tulee asia, josta saattaa nousta hieman kateutta tai turhautumista, teen seuraavaa:

Tunnistan tunteet. Joku somepäivitys tai ihmisen viesti ⁣voi saada sisälläni nousemaan kateutta tai turhautumista. Noin, tunne tunnistettu.

Mietin, miksi tunnen näin? Kun en itse jaksa tai kun mulla ei ole sitä, mitä jollain toisella on? Miksi mun pitäisi jaksaa samalla tavalla tai miksi mulla pitäisi olla jotain niin kuin toisella on? Tekisikö se juuri minusta paremman ihmisen ja onnellisemman? Ei välttämättä, mutta toinen kuitenkin on iloinen ja onnellinen juuri siinä hetkessä. Hän on halunnut jakaa tämän asian someen tai ystävälleen viestin muodossa.

–  Reagointi. Somessa vilpitön tykkäys, mahdollisesti jätän jonkun kivan kommentin, jota en aloita ”Voi kunpa minullakin…”/”Ei mulla vaan koskaan…”/”No kiva se on kun toiset…” tms. katkeralla tilityksellä. Viesteissä sitten sydämiä ja jotain oikeasti kivaa sanottavaa eikä sellaista turhanpäiväistä, kateellista kiukuttelua. Monesti huomaankin olevani oikeasti vilpittömän iloinen toisen puolesta. On nimittäin ihmisiä, jotka osaavat pilata toisen ilon siinä ilon hetkellä aika nopeastikin.

Näin. Ja sitten taas jos joku asia oikein alkaa vituttamaan tai tulee todella provosoitunut olo, en reagoi tai kirjoita yhtään mitään.  Mieluummin silloin ohitan koko asian. Tai ainakin vedän ihan muutaman kerran happea ennen kuin reagoin ja asetan mittasuhteet taas oikeaan järjestykseen.

Toimii!

Mietitäänpä siis jatkossa, miten reagoimme toisiimme ja toistemme asioihin. Tarvitsemme myötätuntoa, kaikenlaisille ihmisille.

Toiset ovat aivan paskana ja uuvuksissa tällä hetkellä ja se on ymmärrettävää. Toiset taas tuntuvat elävän elämänsä parasta aikaa ja sekin on ymmärrettävää. Jos toisten tekemiset tai tekemättä jättämiset kuitenkin tuntuvat olevan itseltä pois, on syytä käpertyä itseensä hieman miettimään, miksi näin.

Meitä ihmisiä kun on erilaisia. Edelleen. Kuten oli ennen koronaakin.

Rakkaudella Henna

 

2

Poikkeusarjen positiiviset puolet – 6 pientä asiaa

Tällä hetkellä elämme meille suomalaisille, omalle sukupolvelleni, vanhempieni sukupolvelle sekä lapsillemme poikkeuksellista arkea. Tekemisiämme ja menojamme rajoitetaan tavoilla, joihin emme ole tottuneet. En tällä hetkellä miellä itseäni niinkään positiiviseksi ihmiseksi, mutta olen siitäkin huolimatta etsinyt niitä poikkeusarjen positiivisia puolia tässä menneen kuukauden aikana.

Sanotaan, että jokaisella pilvellä on hopeareunus ja myrskyn jälkeen on poutasää. Kaikki järjestyy, me selviämme tästä yhdessä. En sitä epäilekään, ettemmekö me tästä selviäisi. Varmasti selviämme. Suurin osa meistä selviää, suurimpaan osaan tämä ei jätä mitään pysyviä jälkiä.

Avasin poikkeusarkemme aikataulua edellisessä postauksessani ja tämä aikataulu sekä rytmi meillä pitää aikalailla edelleen paikkansa. Sillä erotuksella, että ekaluokkalaisen koulutehtävien määrä on nyt kohtuullisempi ja hän on oppinut itsenäisemmin tekemään tehtäviään 🙂 Samalla itse olen onnistunut pitämään langat käsissäni arjen pyörityksessä viikosta toiseen.

Nykyisessä tilanteessa on jonkun verran kestettävää, vaikka tietyllä tapaa sitä onkin sopeutunut. Jottei kaikki mene aina pelkäksi valittamiseksi, kerronkin nyt tässä postauksessa teille 6 positiivista asiaa, joita olen tästä poikkeusarjesta löytänyt.

Jatka lukemista ”Poikkeusarjen positiiviset puolet – 6 pientä asiaa”1

Kolmen E:n arki – etätyöt, etäopiskelu ja eristys

Pari viikkoa sitten sekä meidän että monen muunkin suomalaisen arki mullistui ennen näkemättömällä tavalla. Vallitsevan koronavirusepidemian takia hallitus on joutunut tekemään vaikeita päätöksiä ja asettamaan rajoituksia, joita Suomessa ei ole aiemmin tarvittu. Iso määrä suomalaisista siirtyi etätöihin ja lapset koululaisista lähtien koteihinsa. Näin myös meillä.

Blogiin aiheesta kirjoittaminen on ollut mielessä, mutta minun on pitänyt ensin tasata omia fiiliksiäni, kuunnella ja lukea muiden kokemuksia sekä tietyllä tapaa sopeutua tähän tilanteeseen, vaikka mieli taisteleekin vastaan joka päivä.

Osa on jo ilmoittanut, ettei halua kuulla tai lukea koronasta enää mitään, koska aihe tulee korvista ulos. Ahdistaa liikaa, ärsyttää, pelottaa ja turhauttaa. Ymmärrän nämä fiilikset. Liika on aina liikaa uutisten ja muun tiedonkin lukemisessa. Oman mielenterveyden takia saattaa olla syytäkin vähentää uutistulvaa <3

Mutta meidän arkeen korona on vaikuttanut aika paljonkin, joten siksi tämä poikkeustila näkyy arjessamme ihan joka ikinen päivä. En voi laittaa asian suhteen päätäni pensaaseen, sulkea käsilläni korviani ja laittaa silmiäni kiinni samalla lällätellen ja toivoen, että tämä paha uni loppuisi jo.

Tämä on nyt totista totta ja tulee todennäköisesti jatkumaan vielä pitkään.

Jatka lukemista ”Kolmen E:n arki – etätyöt, etäopiskelu ja eristys”1

Positiivinen elämänasenne vs. toksinen positiivisuus

Positiivinen elämänasenne tunnutaan mieltävän sellaiseksi, että positiivisen elämänasenteen omaava ihminen ei koskaan lannistu vastoinkäymisistä ja hän on aina niin iloinen sekä muita tsemppaava. Hänen kasvoillaan ei paljon surua näy ja puheet ovat positiivisesti tulevaisuuteen katsovia. Hänellä ei ole vaikeita tunteita ja kaikki on vain ”positive vibes only”. Positiivinen elämänasenne ei kuitenkaan tarkoita pelkästään näitä ja milloin positiivisuus sitten muuttuu toksiseksi?

Positiivisuus on ilman muuta hyväksi. Sanotaan, että positiivisemmin ajatteleva ja tunteva ihminen vetää puoleensa paljon hyvää. Hyvät ja hienot asiat, ihmiset ja tapahtumat tuntuvat vain virtaavan tällaisen ihmisen luo. Ilman, että asioiden eteen täytyy nähdä vaivaa ja tuntea tuskaa.

Positiivisemmat ihmiset hakeutuvat toistensa luo ja toisinaan heidän luo hakeutuu ne hieman mustemmissakin vesissä kulkevat, koska he kokevat saavansa voimaa ja virtaa näistä hyvän mielen lähettiläistä. Positiiviset ihmiset tuntuvat pärjäävän elämässään ja muiden mielestä heidän elämänsä tuntuu olevan niin kovin helppoa ja vaivatonta.

Jotkut voivat ajatella, että sen takia he ovatkin niin positiivisia, kun ei elämän raju koura ole kunnolla kurittanut.

Jatka lukemista ”Positiivinen elämänasenne vs. toksinen positiivisuus”

3

Ystävyys on arjen kantava voima

Hyvä ystävyys ja sen ylläpitäminen vaatii oman osansa ja panostuksensa. Hyviä ihmissuhteita kannattaa vaalia hellyydellä ja rakkaudella. Sellaisia ihmissuhteita, joista molemmat osapuolet kokevat saavansa enemmän hyvää kuin huonoa.

Ystävyyden pitää antaa enemmän kuin ottaa. Sen on oltava arjessa kantava voima, ei sellainen, joka ottaa energiaa. Ystävyyden eteen pitää nähdä vaivaa, mutta se ei saa olla vaiva. Ystävän nimen näkyminen viestin lähettäjänä ei saa aiheuttaa stressireaktioita ja pelkoa, että mitähän tällä kertaa. Hyvä ystävyys ei ole syyllistämistä tai jatkuvaa mielenpahoittamista suuntaan ja toiseen.

Hyvä ystävyys antaa tilaa sekä ymmärrystä erilaisille elämäntilanteille ja muille läheisille ihmisille.

Ystävien tuki

Ystävät kannustavat, tsemppaavat ja kurkottavat kanssasi tähtiin. He antavat sinun loistaa eivätkä tuo mustia pilviä päällesi tai polje sinua maanrakoon.

Ystävät iloitsevat kanssasi onnistumisistasi. He ainakin yrittävät iloita, vaikka voisivat itse huonommin. Sinun onnistumiset eivät kuitenkaan pitäisi olla muilta pois eikä sinun pidä joutua ottamaan vastaan jatkuvaa negatiivista kommentointia.

Ystävät uskovat sinuun silloinkin, kun et jaksaisi uskoa itseesi. He kannattelevat, mutta eivät voi lentää puolestasi. Siipesi sinun on levitettävä itse ja lennettävä niillä.

Ystävät tukevat sinua ja ainakin yrittävät ymmärtää erilaiset ratkaisusi sekä elämäntilanteesi. Ystäville ei pitäisi joutua jatkuvasti selittämään tai perustelemaan jokaista tekemääsi päätöstä. 

Jatka lukemista ”Ystävyys on arjen kantava voima”

8