Positiivinen palaute ja sen merkitys

Positiivinen palaute voi merkitä toiselle ihmiselle ihan todella paljon. Palaute ei tarvitse olla iso tai kummoinen, mutta se jättää saajalleen hyvän mielen mahdollisesti pitkäksikin aikaa.

Toisille ihmisille positiivisen palautteen antaminen saattaa olla todella vaikeaa. Heidän on helpompi antaa negatiivista palautetta tai kritisoida heidän mielestään huonosti hoidettuja asioita, mutta vaikea kiittää ja kehua, miten hyvin joku asia on hoidettu tai sujunut.

Positiivisen palautteen merkitys toiselle ihmiselle

Jos kokee, että positiivisen palautteen antaminen toiselle on itselleen vaikeaa, kannattaa miettiä asiaa niin, että jo se pienikin positiivinen palaute voi olla toiselle todella iso ja merkittävä asia.

Esimerkiksi. Ihminen on huonosti nukutun yön ja omien stressitilojensa keskellä saanut suoriuduttua kunnialla haastavammasta työtehtävästä. Siinä kohtaa, kun joku antaa palautteena, miten hienosti työ on hoidettu, antaa tämä palautteen saajalle niin paljon.

Verrattuna, ettei kiitosta tule ollenkaan tai korkeintaan joku kommentoi lyhyesti, että olisihan sen toisellakin tapaa voinut hoitaa.

Uskon, että tässä kohtaa positiivinen palaute on se, joka motivoi henkilöä toisellakin kertaa tekemään parhaansa, vaikkei paras mahdollinen vire olisikaan päällä.

Jatka lukemista ”Positiivinen palaute ja sen merkitys”

1

On ihan OK, että väsyttää, mutta on yhtä OK olla energinen

Poikkeuksellista arkea on nyt takana (ainakin meillä) kuusi viikkoa ja kyllä väsyttää. Uuteen arkeen hyppääminen tapahtui pienessä hetkessä ja alkoi eristäytyminen lähikontakteista sekä sopeutuminen outoon tilanteeseen.⁣

Olen tässä parin viimeisen viikon aikana havainnut niin itsessäni kuin muissakin ”pienen pientä” turnausväsymystä. Yritämme kuitenkin edelleen pitää sitä tsemppiä ja toivoa yllä. Ja niin pitääkin, mutta tässä kohtaa on myös enemmän kuin OK, jos väsyttää!

Takana on jo monta viikkoa tätä poikkeuksellista arkea. Monessa perheessä alkaa voimavarat olemaan vähissä, myös lapsilla on havaittavissa väsymystä ja turhautumista. On ikävä rakkaita ihmisiä ja ihan sitä tavallista arkea esimerkiksi kaupassakäynteineen ilman koronan pelkoa, harrastuksineen, kyläilyineen ja puistoreissuineen.

On ikävä sitä aikaa, kun ei tarvinnut pelätä tai miettiä, että voinko nyt kaupassa ryystää sitä ulkoilun seurauksena valuvaa räkää sisäänpäin tai yskäistä siitepölyn kutittaessa kurkkua.

Lue myös: Kolmen E:n arki – Etätyöt, etäopiskelu ja eristys

Muista, että sinä kelpaat, vaikka väsyttää

Kaikesta huolimatta on syytä muistaa, että sinä kelpaat!

⁣Sinä kelpaat, vaikka et välttämättömien arkitoimien lisäksi jaksaisi enää mitään muuta. On ihan ok istua sohvalla ja tuijottaa väsyneenä lasten riehumista ympäri kämppää. Ei sinun tarvitse lähteä lenkille tai siivota kotia lattiasta kattoon, jos ei huvita.

Sinä kelpaat, vaikka olisit ahdistunut, surullinen ja kiukkuinen. Vaikka positiivisuudesta on toki hyötyä oman jaksamisenkin kannalta, kuuluu ihmisyyteen ne kaikki tunteet. Niitä tunteita ei pidä tukahduttaa, koska tukahduttaminen sairastuttaa mielen ja kehon. Toki tunteiden säätely sekä niiden ymmärtäminen auttavat pääsemään aina eteenpäin sekä opettavat tuntemaan itseäsi paremmin, mutta on sallittua tuntea kaikkia tunteita.

Sinä kelpaat ja teet varmasti parhaasi omien voimavarojesi puitteissa. Sinä olet supersankari. Hoidat arjen hienosti ja riittävän hyvä kelpaa paremmin kuin hyvin. Riittävän hyvä nimenomaan sinun oman mittapuusi mukaan, ei niin kuin joku toinen sen mieltäisi.

Tämä saa myös näkyä ja kuulua sekä somessa että ystävien kanssa viestitellessä. Aina ei jaksa, eikä tarvitsekaan jaksaa. Ei tarvitse olla ”positive vibes only”.

Lue myös: Positiivinen elämänasenne vs. toksinen positiivisuus

Tarvitsemme toistemme ymmärrystä

Tässä jos missä tilanteessa tarvitsemme ymmärrystä. Ymmärtäkäämme toisiamme ja erilaisia tapoja reagoida. Kaikkien voimavarat tai elämäntilanteet eivät ole samanlaisia. Koemme asiat ja tilanteet eri tavalla. Tähän taas vaikuttaa niin moni asia jo lapsuudesta lähtien.⁣

Ei meille ihan oikeasti samalla kauhalla jaeta lapsuudessa turvallisuudentunnetta tai opeteta tunteiden säätelyä sekä käsittelyä, joilla tällaisia tilanteita voisi kohdata.

Aikuisuudessa voi toki yrittää korjata sitä, mikä on aikanaan rikki mennyt, mutta monella on ollut vaikeaa jo ennen tätä poikkeustilaa ja asioiden käsittely on ollut kesken.

Se on hienoa, jos omat voimavarat auttavat selviytymään tästä tilanteesta ja elämän tasapaino säilyy ympäristön muutoksista huolimatta. Tarvitsemme ihmisiä, jotka seisovat myrskyn puhaltaessa kuin vankat vuoret ja nämä vuoret yrittävät suojata heitä, jotka muuten pyörisivät myrskyn mukana.

Lue myös: Yle Oppiminen – Urheilu vaihtuu olueen, lukeminen ei onnistu – koronayksinäisyys on monelle lamauttavaa, mutta voi tästä seurata hyvääkin, sanoo psykiatri

Energisetkin ihmiset saavat loistaa

⁣Vaikka omat voimavarat olisivat vähissä ja itseään väsyttää, annetaan myös energisempien ihmisten loistaa eikä syyllistetä heitä heidän jaksamisestaan. Toiset lenkkeilevät, siivoavat, leipovat, treenaavat kotona, löytävät neulomisen tai lukemisen ilot ja tämä suotakoon heille. ⁣

Nämä ovat heidän tapojaan käsitellä tätä tilannetta. Osa ihan oikeasti nauttii, jos nyt on enemmän aikaa tehdä asioita, joille ei aiemmassa arjessa ole jäänyt tilaa.

Se, että tätä hyvääkin fiilistä jaetaan esimerkiksi somessa tai ystäville, ei pitäisi olla keneltäkään pois. Nyt on havaittavissa sitä, että hieman katkerasti aletaan syyllistämään, kuinka esimerkiksi muiden liikuntapäivityksistä tulee huono olo, kun ei itse jaksa liikkua yhtään.

Näitä liikuntapäivityksiähän ei tehdä siksi, että niiden olisi tarkoitus syyllistää ketään. Halutaan tuoda esiin sitä, miten se itselleen sopiva liikunta oikeasti tuo hyvän olon ja helpottaa omien tunteiden käsittelyä. Samalla nämä mahdollisesti voivat motivoida toisia.

Toki jatkuvalla puuhastelulla ja tietynlaisella mukamas energisyydellä voi olla ihmisestä riippuen myös varjopuolensa. Osa saattaa tällä tavalla paeta niitä vaikeampia tunteita, kun ei ole jaksamista tai osaamista kohdata niitä.

Lue myös: Monna Treenaa – Miksi nähdään niin usein vain joko tai?

Me Naiset – Puuhasteletko jatkuvasti jotain? Se voi olla ansa mielenterveydelle, sanoo psykoterapeutti – kysy itseltäsi yksi paljastava kysymys

Omien tunteiden tunnistaminen, viisas hiljaisuus

Voin kuitenkin tähän kohtaan antaa pienen vinkin, jota itse käytän viestitellessä ihmisten kanssa tai somea selatessani. Kun (huom. nimenomaan KUN) vastaani tulee asia, josta saattaa nousta hieman kateutta tai turhautumista, teen seuraavaa:

Tunnistan tunteet. Joku somepäivitys tai ihmisen viesti ⁣voi saada sisälläni nousemaan kateutta tai turhautumista. Noin, tunne tunnistettu.

Mietin, miksi tunnen näin? Kun en itse jaksa tai kun mulla ei ole sitä, mitä jollain toisella on? Miksi mun pitäisi jaksaa samalla tavalla tai miksi mulla pitäisi olla jotain niin kuin toisella on? Tekisikö se juuri minusta paremman ihmisen ja onnellisemman? Ei välttämättä, mutta toinen kuitenkin on iloinen ja onnellinen juuri siinä hetkessä. Hän on halunnut jakaa tämän asian someen tai ystävälleen viestin muodossa.

–  Reagointi. Somessa vilpitön tykkäys, mahdollisesti jätän jonkun kivan kommentin, jota en aloita ”Voi kunpa minullakin…”/”Ei mulla vaan koskaan…”/”No kiva se on kun toiset…” tms. katkeralla tilityksellä. Viesteissä sitten sydämiä ja jotain oikeasti kivaa sanottavaa eikä sellaista turhanpäiväistä, kateellista kiukuttelua. Monesti huomaankin olevani oikeasti vilpittömän iloinen toisen puolesta. On nimittäin ihmisiä, jotka osaavat pilata toisen ilon siinä ilon hetkellä aika nopeastikin.

Näin. Ja sitten taas jos joku asia oikein alkaa vituttamaan tai tulee todella provosoitunut olo, en reagoi tai kirjoita yhtään mitään.  Mieluummin silloin ohitan koko asian. Tai ainakin vedän ihan muutaman kerran happea ennen kuin reagoin ja asetan mittasuhteet taas oikeaan järjestykseen.

Toimii!

Mietitäänpä siis jatkossa, miten reagoimme toisiimme ja toistemme asioihin. Tarvitsemme myötätuntoa, kaikenlaisille ihmisille.

Toiset ovat aivan paskana ja uuvuksissa tällä hetkellä ja se on ymmärrettävää. Toiset taas tuntuvat elävän elämänsä parasta aikaa ja sekin on ymmärrettävää. Jos toisten tekemiset tai tekemättä jättämiset kuitenkin tuntuvat olevan itseltä pois, on syytä käpertyä itseensä hieman miettimään, miksi näin.

Meitä ihmisiä kun on erilaisia. Edelleen. Kuten oli ennen koronaakin.

Rakkaudella Henna

 

2

Sosiaalinen introvertti – vähemmän on enemmän

Jos joku olisi minulle ennen lapsia kertonut, että olen introvertti, olisin nauranut hänelle. Koin olevani hyvinkin sosiaalinen ja kaipaavani ihmisiä ympärilleni. Olin se reipas ja lähes aina hyväntuulinen ihminen, joka jaksoi jutustella yhdelle jos toiselle niitä näitä.

Oman itsetuntemukseni lisääntymisen myötä voin näin muutamaa vuotta myöhemmin, kahden pojan äitinä todeta:

Ihana kun voi pikkuhiljaa tulla ”ulos kaapista” oman introverttiyden kanssa.

Introvertti mielletään usein ujoksi ja täysin omiin oloihinsa vetäytyväksi. Ihmiseksi, joka ei paljon jaksa muiden kanssa kommunikoida ja murahtelee epämääräisiä vastauksia. Ihan näin mustavalkoinen asia ei kuitenkaan ole 😉

Minua edelleenkin kuvaillaan sosiaalisena, iloisena, reippaana ja kaikkien kanssa toimeen tulevana. Ja tällainen minä olenkin! Silti näiden kaikkien takana olen myös hyvin vahvasti introvertti. Vahvemmin kuin olin itse ensin aikanaan ajatellutkaan.

Pälättävä introvertti, kuten esimerkiksi Jyllannin suomineito on hienosti itseään kuvaillut ja asiaan tarkemmin kantaa ottanut tässä postauksessa 😊 Kun luin Terhin postausta, huomasin nyökytteleväni mielessäni lähes koko ajan. Tunnistin tekstistä vahvasti itseni ja tekstin lopussa olleesta introverttitestistä sain tulokseksi, että olisin lähes 100 prosenttinen introvertti.

Jatka lukemista ”Sosiaalinen introvertti – vähemmän on enemmän”3

Kehutko vai lyttäätkö?

Onko sun helpompi kehua ja tsempata muita vai kritisoida ja piikitellä? Kehutko vai lyttäätkö? Kumpi tulee sulta enemmän luonnostaan?

Mie saan välillä kuulla olevani tsemppaaja ja sellaiseksi tunnistan itseni. Mun on tosi helppo heitellä pieniä kehuja, toivottaa tsempit tai jaksamista päivään. Jaella sydämiä, antaa pieniä tsemppikosketuksia, laittaa viestillä pieni positiivinen ajatus. Kertoa toiselle, että tässä mie olen ja haluan hänelle pelkkää hyvää.

Mun on nykyään erittäin vaikea alkaa piikittelemään muille tai kritisoimaan sekä lyttäämään muita ihmisiä. Vaikka olen tarponut omien olojeni suhteen jonkunlaisessa suossa melko pitkään, ei se ole oikeuttanut minua olemaan muita kohtaan ilkeä. Miksi olisin ollut? Miksi haluaisin kohdella muita niin kuin en todellakaan haluaisi itseäni kohdeltavan?

Jatka lukemista ”Kehutko vai lyttäätkö?”4