Koronakevään jälkeen kesä hellii mieltä

Mennyt kevät ei ollut helppo monellekaan. Tuli korona, tuli poikkeustila, tuli eristys, etätyöt, etäkoulu. Oma arki heitti monella ympäri ja piti opetella uudenlaisia tapoja toimia. Tuolloin kevään saapuminen ja pitenevät päivät toivat toivoa ja onneksi tämän poikkeuksellisen kevään jälkeen saapui kesä.

Kevät oli monelle vaikea. Jos jo ennestään ihmisellä oli haasteita mielenterveytensä, talousasioidensa tai ihmissuhteidensa kanssa, saattoi tilanne kevään aikana kärjistyä entisestään. Toiset saattoivat alkaa oireilemaan ensimmäistä kertaa ja tietynlaiset aiemmin ”pinnan alla” olleet ongelmat nousivat pintaan.

Osa säilytti toimintakykynsä, löysi itsestään uusia puolia ja kehitti jatkuvasti jotain uutta projektia. Innostuttiin ruoanlaitosta, käsitöistä, yrttien kasvattamisesta, lasten kanssa askartelusta, kotitreeneistä ja kodin siivoamisesta sekä järjestämisestä lattiasta kattoon.

Osa lamaantui. Oli olevinaan enemmän aikaa, mutta suoriutuminen niistä poikkeusajan normaaleista päivistä vei kaikki voimat. Niin sanottu vapaa-aika meni palautuessa ja tsempaten kohti uutta päivää.

Tuli ahdistukset, epätoivot, itkut, pelko tulevasta ja ”vittu mie en jaksa tällasta paskaa” -olotilat. Kodin seinät kaatuivat päälle.

Osa tuntui löytäneen itsensä ja he lähtivät kulkemaan tiettyä ”henkistä kehityspolkua”, mutta iso osa ei jaksanut. Olikin tärkeää tuolloin muistaa, että oli ihan ok olla väsynyt, mutta myös energinen. Jokainen reagoimme tavallamme, kuten normaalistikin moniin asioihin.

Jatka lukemista ”Koronakevään jälkeen kesä hellii mieltä”

4